Honkapirtin historiaa

Honkapirtti rakennettiin alun perin nykyiseen tarkoitukseensa, turkulaisten retkeilykohteeksi. Rakennuksen taustalla oleva tarina ei kuitenkaan ole aivan tavanomainen. Honkapirtin kaikki vaiheet – idea, suunnittelu, työnjohto ja toteutus sisustusta myöten on JR 14 -jalkaväkirykmentin käsialaa. Kaikki lähti ”korpisoturirykmentin” miesten halusta auttaa vaikeuksissa olevia lähimmäisiä.

JR 14 -jalkaväkirykmentti

JR 14 oli vuosina 1941-44 käydyssä sodassa pääasiassa turkulaisista ja Turun ympäristöpitäjistä koottu jalkaväkirykmentti. Vuonna 1942 JR14 siirrettiin Röhön-Uhtuan erämaihin. Tuolloin rykmentille alkoi rauhallisempi asemasota- ja varmistuslinjavaiheen aika.

Rintamamiesten keskuudessa kasvoi huoli kaatuneiden aseveljien ja rykmentin invalidien kohtalosta. Niin syntyi ajatus Honkapirtistä, kotiseudulle siirrettävästä keskuksesta, jonka avulla hankituilla varoilla voitaisiin auttaa vaikeuksissa olevia lähimmäisiä. Talo rakennettiin retkeilykohteeksi, mutta suuriin tiloihin tehtiin myös kerhohuoneita rykmentin sotaleskille sekä kokoontumispaikka, missä aseveljet voisivat muistella yhteisiä sotakokemuksia.

Moninaiset rakennusvaiheet

Talon pystyttäjien murheena oli tarvikepula; varsinkin naulat olivat hukassa. Myös komea rakennusmateriaali vaati käsittelytaitoa. Suurimmat rakennuksessa käytetyt kelot olivat 16-metrisinäkin vielä latvastaan 12 tuumaisia. Rykmentin piirissä oli monen alan ammattimiehiä, ja kaikesta selvittiin omin voimin. Sisutuksen kruunasi kelojen kaunis punahonka.

historia-2

Talo oli osittain pystyssä jo Uhtuan länsipuolella Hukariksi nimetyllä maastonosalla 1942-1943. Sieltä se siirrettiin Turkuun rintaman paluukuljetuksina ja hirret numeroituina keväällä 1943. Turun kaupunki luovutti nykyisen tontin rakennuksen uudelleen pystyttämiseksi. Pystytyksestä vastasivat lomalla olevat rintamamiehet ja rykmentin jo lomautetut, vanhemmat ikäluokat, jotka olivat perustaneet JR 14 Aseveljet ry:n. Talon pystyttämiseen tarvitut varat saatiin lahjoituksina, ja rakennus nousi uudelleen Turun Ruissaloon vuoden 1944 syksyllä. Aseveliyhdistys lakkautettiin aseleposopimuksen mukaisesti ja Honkapirtti luovutettiin Turun kaupungille.

Historia vahvasti läsnä

Honkapirtistä löytyy paljon vihjeitä sen historiasta. Jääkarhuaiheinen lippu kuvaa rykmentin alkuvaiheita Jäämeren rannikolla. Rykmentin komentaja oli Albert Ravila, jonka mukaan Honkapirtin osoite on nimetty Albert Ravilan raitiksi. Albert Ravilalle veistettiin myös oma tuoli – yhdestä kelosta. Sekin löytyy Honkapirtistä edelleen. Pöydät, lattiat ja katot ovat luonnollisesti kaikki Uhtuan kelohonkaa.

Honkapirtti on palanen turkulaisten ja koko Suomen historiaa eräältä sen raskaimmalta korpivaelluskaudelta. Samalla se on pysyvä merkki suomalaisten suhtautumisesta vaikeuksissa olevaan lähimmäiseen, asenteesta, joka JR 14 -miesten keskuudessa tunnetaan aseveljeyden nimellä.

historia-1

© Honkapirtti | Sunborn Hotels & Restaurants